Joulukuun kuudestoista

Tänään joulusukasta löytyi muutama uusi kaulin ja uusia piparkakkumuotteja.Olin edellisenä päivänä tehnyt uutena kokeiluna appelsiinipiparkakkutaikinan, joka olikin tosi helposti ja hyvin leivottavissa lastenkin käsissä. Appelsiini maistui sekä taikinassa että valmiissa pipareissa kivasti. Nämä eivät minusta olleet aivan niin makeita kuin piparit yleensä.

Neljävuotiaan tyylinäyte, leipominen sujui pelkästään pienellä ohjauksella tosi hienosti.

Yksivuotias lähinnä ihmetteli välineitä. Tärkeintä oli käyttää joka muottia ja härpäkettä, joita pöydältä löytyi. Hän maistoi myös piparkakkutaikinaa ja totesi, että se oli todella ällöttävää (ainoa tässä joukossa, joka teki tällaisen huomion, muiden mielipide oli aivan päinvastainen ;) ).

Tämä kaksivuotias ihastui kalamuottiin ja piparkakkupuuhiin ylipäätään. Itku pääsi, kun taikina loppui. :)

Toisen kaksivuotiaan tyylinäyte. Hän taisi olla ainoa, joka oli jo kotona leiponut piparkakkuja ja meitä muita tärkeänä opasti, miten se leipominen oikein onnistuu.  Ja sujuihan se!

 

Oppimestarin tyylinäyte, tähdenlento ja peruskukkapipari.

 

Jo taikinaa tehdessä mietin, että sitä tuli kovin vähän. Maistiaisten jälkeen ei jäänyt montaa piparia enää pellille... no vielähän tässä ehtii ennen joulua toisen erän vääntää.

Teen kaikki lämpimät ruuat oman kaupunkimme päiväkotiruokalistojen mukaan. Välipalalistoja vilkuilen, mutta en noudata niitä orjallisesti. Hauskana sattumana tänään oli kaupungin listoilla välipalaksi piparirahkaa ja appelsiinia. Minä olin suunnitellut välipalaksi appelsiinirahkaa ja piparia - hyvää varmaan kummin päin vaan. ;)