Olin viime viikonlopun koulutuksessa, jossa käsiteltiin musiikkia, liikuntaa ja kädentaitoja. Koulutuksessa oli todella hauskaa! Aika meni kuin siivillä! En ottanut kuvia kuin kädentaito-osuudesta ja siellä otinkin kuvia suurinpiirtein kaikesta. Kännykän kuvakansiossa majaileekin muutama(kymmen) idea lasten kanssa tehtäväksi...
Joulukuusi on askarreltu kirjansivuja repimällä ja lumiukko on tehty sirottelemalla sokeria liimaympyröiden päälle. Heijastin on tehty huovuttamalla, keskimmäinen joulukuusi aikakauslehtien vihreistä kohdista ja kulho on taas tehty paperimassasta.
Sain ideoita myös kaikille muille osa-alueille. Musiikki oli itselleni ehkä vieraimman tuntuinen "laji" näistä kolmesta, mutta siihenkin tuli monta uutta ajatusta, joita ei ole itse tullut ajatelleeksi. Palaan koulutukseen varmasti monta kertaa vielä bloginkin puolella...
Yksi kouluttajista oli tehnyt gradun, joka löytyy osoitteesta:
www.mielenterveysseura.fi/files/173/mototaituriksi_low.pdf
Tiedostosta löytyy tulostettavia kortteja, joissa on melkein 60 erilaista liikunnallista harjoitetta. Harjoitteet on suunnattu 4-12 -vuotiaille lapsille, mutta olemme alkuviikosta testanneet harjoitteita ryhmässä, jossa nuorin on vasta 1½- vuotias. Nostin suosiolla vaikeimmat harjoitteet pois, mutta meille jäi silti valtava pinkka ideoita toteuttavaksi samantien.
Olemme tehneet harjoituksia liikuntaleikkipussi-idealla. Jokainen nosti satunnaisen kortin pussista ja sitten leikimme kortista löytyvää liikuntaleikkiä joko sellaisenaan tai sovellettuna. Kaikki lapset olivat aivan innoissaan liikuntapussista! Puolitoistavuotiaskin osallistui kaikkeen omalla tyylillään! Luulen, että tästä liikuntapussista saamme riemua vielä pitkään!
En ole ennen koulutusta törmännyt häntäpalloihin, joiden teko-ohje löytyy myös gradusta. Häntäpallot olivat lapsille suuri hitti ja ne ovat kulkeneet koko alkuviikon lapsilla joka leikissä mukana. Melkein kaikki harjoitteet saa tehtyä ilman sen kummempia välineitä tai rahallista satsausta, mikä on tietenkin ihan mahtavaa.
Eikun vaan kaikki pph-kollegat tulostelemaan ilmaisia liikuntakortteja! :) Meillä kortit on vielä laminoimatta,mutta ajattelin tehdä vielä senkin, että ne kestäisivät mahdollisimman pitkään pienten käsissä.
keskiviikko 26. marraskuuta 2014
tiistai 25. marraskuuta 2014
Bubber-muovailua
Muutama viikko sitten pidin Leikkien- lelukutsut, joilta tilasin monessa paikassa hehkutettua Bubber-muovailumassaa. Bubber on rakenteeltaan erilaista kuin tavallinen muovailuvaha, pehmeää, ilmavaa ja vähän venyvää. Bubberin vaivaaminen käsissä on suorastaan addiktoivaa. Bubber ei kuivu ollenkaan, eikä värjää tai sotke . Lisäksi se on myrkytöntä ja turvallista ihan pienenkin käyttää.
Aluksi Bubber oli kovaa ja siitä irtosi pieniä paloja, mutta kun sitä hetken muovaili käsissä, siitä tuli tällaista pilvenpehmeää, melkein vaahtomaista massaa:
Kaksivuotiaan muovailut, hänen käsistään syntyi muoteilla autoja, Muumeja, tähtiä ja sydämiä...
Yksivuotias harjoitteli kaulimista ja repi muovailumassaa pikku silpuksi ja tunki silput muotteihin.
Neljävuotias teki käärmeitä, raketteja, Muumeja, palloja...
Muovailun jälkeen imuroitiin lattialta murut.Ja riitahan siitä syntyi, kuka saa imuroida ensin ja ettei vaan kaveri imuroi omia sotkuja lattialta. ;)
Aluksi Bubber oli kovaa ja siitä irtosi pieniä paloja, mutta kun sitä hetken muovaili käsissä, siitä tuli tällaista pilvenpehmeää, melkein vaahtomaista massaa:
Kaksivuotiaan muovailut, hänen käsistään syntyi muoteilla autoja, Muumeja, tähtiä ja sydämiä...
Yksivuotias harjoitteli kaulimista ja repi muovailumassaa pikku silpuksi ja tunki silput muotteihin.
Neljävuotias teki käärmeitä, raketteja, Muumeja, palloja...
Muovailun jälkeen imuroitiin lattialta murut.Ja riitahan siitä syntyi, kuka saa imuroida ensin ja ettei vaan kaveri imuroi omia sotkuja lattialta. ;)
sunnuntai 23. marraskuuta 2014
Robotit
Koko alkuviikon porukan vanhin intoili haluavansa askarrella robotin. Joskus on kiva antaa lasten askarrella ihan mitä mieli tekee ja olla antamatta mitään ohjeita. Eikun papereita, saksia, liimaa ja silmiä pöytään.
Katsokaas!
Kaksivuotiaan robotti, kaikki itse liimattua, leikattua ja sommiteltua:
Neljävuotiaan robotti.
Tältä näyttää luovuus. :)
Katsokaas!
Kaksivuotiaan robotti, kaikki itse liimattua, leikattua ja sommiteltua:
Neljävuotiaan robotti.
maanantai 17. marraskuuta 2014
Lorukortteja
Nämä lorukortit on tehty jo varmaan kuukausi sitten, mutta bloggauksen julkaiseminen on näköjään unohtunut!
Teimme lasten kanssa lorukortteja. Värittelimme lasten kanssa yhdessä tulostettuja kuvia, jotka löysin Googlen avulla. Lorut löysin tältä ihan mahtavalta sivustolta: http://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/ Huomasin, että sivuilla oli ihan oma osionsa joululoruille. Pitääkin vaikka marraskuun loppupuolella tehdä lasten kanssa vielä joululorukortit.
Työvaihekuvia en ottanut ja muutenkin ilmat ovat olleet niin synkkiä, että sisällä on ollut hankala ottaa kunnollisia kuvia. Lapsilla oli kuitenkin hauskaa ja nämä tulivat hetkessä valmiiksi. Lorut ja niihin liittyvät värityskuvat päätettiin jokaisen mieliaiheiden mukaan, on paloautoa, rakettia, lehmää ja lammasta. Vielä pitäisi joku ahkera päivä laittaa näihin kontaktimuovit päälle.
Lorukortit on jo testattu toimiviksi ja hauskoiksi!
Teimme lasten kanssa lorukortteja. Värittelimme lasten kanssa yhdessä tulostettuja kuvia, jotka löysin Googlen avulla. Lorut löysin tältä ihan mahtavalta sivustolta: http://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/ Huomasin, että sivuilla oli ihan oma osionsa joululoruille. Pitääkin vaikka marraskuun loppupuolella tehdä lasten kanssa vielä joululorukortit.
Työvaihekuvia en ottanut ja muutenkin ilmat ovat olleet niin synkkiä, että sisällä on ollut hankala ottaa kunnollisia kuvia. Lapsilla oli kuitenkin hauskaa ja nämä tulivat hetkessä valmiiksi. Lorut ja niihin liittyvät värityskuvat päätettiin jokaisen mieliaiheiden mukaan, on paloautoa, rakettia, lehmää ja lammasta. Vielä pitäisi joku ahkera päivä laittaa näihin kontaktimuovit päälle.
Lorukortit on jo testattu toimiviksi ja hauskoiksi!
Hammastahnatähtiä
Bongasin idean hammastahnatähtiin Facebookin Lasten kanssa askartelevan ideapankki -ryhmästä. Suosittelen muuten sitä, kannattaa liittyä ryhmään, jos ei siihen jo kuulu. Sieltä tulee ihan mahtavia ideoita!
Illalla epäuskoisena kokeilin yhden tähden eteispeilin kulmaan.
Seuraavana päivänä kulutin yhdet päikkärit tähtien piirtelyyn ja leikkelyyn...
Sitten liimattiin kontaktimuovit ikkunaan ja aloitettiin töpöttely...
Laskin, että tähtiä tuli yhteensä 35. Lapset töpöttelivät vauhdilla valmiit tähdet, mutta sabluunoiden leikkely ei sujunut tältä nakkisormelta ihan yhtä vauhdikkaasti. Ensimmäistä kertaa ikinä askarteluhommien jälkeen huone ja askartelijat tuoksuivat kaikki vienosti mintulta. ;)
Lupasin, että teemme joku toinen päivä samalla tekniikalla tähtien alapuolelle vielä lumiukkoja.
Tähtihommien jälkeen teimme lasten kanssa välipalaksi hedelmäsalaattia. Kaksivuotias pilkkoo banaania...
Neljävuotias omenaa...
... ja kiiviä.
Ja kaksivuotias vielä mandariineja..
Illalla epäuskoisena kokeilin yhden tähden eteispeilin kulmaan.
Seuraavana päivänä kulutin yhdet päikkärit tähtien piirtelyyn ja leikkelyyn...
Sitten liimattiin kontaktimuovit ikkunaan ja aloitettiin töpöttely...
Laskin, että tähtiä tuli yhteensä 35. Lapset töpöttelivät vauhdilla valmiit tähdet, mutta sabluunoiden leikkely ei sujunut tältä nakkisormelta ihan yhtä vauhdikkaasti. Ensimmäistä kertaa ikinä askarteluhommien jälkeen huone ja askartelijat tuoksuivat kaikki vienosti mintulta. ;)
Lupasin, että teemme joku toinen päivä samalla tekniikalla tähtien alapuolelle vielä lumiukkoja.
Tähtihommien jälkeen teimme lasten kanssa välipalaksi hedelmäsalaattia. Kaksivuotias pilkkoo banaania...
Neljävuotias omenaa...
... ja kiiviä.
Ja kaksivuotias vielä mandariineja..
Molemmat isommat tekivät itse hedelmäsalaattinsa ja pienin heräsi sopivasti syömään ja sai syödä isompien pilkkomaa salaattia. Taitaa aina itse tehty maistua parhaiten... ;) Vaikka hedelmistä nämä kyllä tykkäävät kaikki!
perjantai 14. marraskuuta 2014
Bill & Betty Bricks
Oma lapseni sai muutama vuosi sitten tämän Bill & Betty Bricks -logiikkapelin joululahjaksi. Sen jälkeen tätä peliä on hyödynnetty lähinnä palikkatorneissa ja aikuisten pelihetkissä. Pelissä on 60 erilaista haastetta, joiden mukaan täytyy rakentaa palikoista korkeita rakennelmia. Vaikeimmissa haasteissa riittää aikuisellekin miettimistä. Pelin ikäsuositus on viidestä vuodesta eteenpäin.
Lapsi on nyt 4v ja kaivoimme viikon alussa pelin kaapin perältä. Helpoimmat haasteet onnistuivat oikein hienosti, kun aikuinen oli vieressä ohjeistamassa. :)
Alkutilanne:
Näinkö se meni?
Ja sitten ratkaisu löytyi seuraavalta sivulta... Oma neljävuotiaani oli aivan innoissaan tekemässä vaikeampia tehtäviä suoraan ratkaisujen pohjalta ja luulen, että siinä on ihan tarpeeksi haastetta hänelle hetkeksi.
Iltapäiväulkoiluilla on tullut jo hämärää. Me kaivoimme taskulamput eetteristä. Paloautolla ajelua otsalampun kanssa...
... ja tutkiskelua tavallisella taskulampulla.
Kun hoitolasta tultiin hakemaa, olimme koko porukka pimeässä ulkovarastossa tutkimassa taskulampun valossa tavaroita. Hah. :) Odotamme innolla iltapäivien pimentymistä, koska taskulamppujen kanssa juoksentelemisesta ulkona tulee vielä paljon hauskempaa! Minusta tuntuu siltä, että otsalamput toimivat lapsilla melkein tavallisia taskulamppuja paremmin. Nämä peruslamput kun pyörivät lumessa ja kaikessa märässä ja tippuvat tuon tuostakin kädestä ja hajoavat alta aikayksikön.
Lapsi on nyt 4v ja kaivoimme viikon alussa pelin kaapin perältä. Helpoimmat haasteet onnistuivat oikein hienosti, kun aikuinen oli vieressä ohjeistamassa. :)
Alkutilanne:
Ja sitten ratkaisu löytyi seuraavalta sivulta... Oma neljävuotiaani oli aivan innoissaan tekemässä vaikeampia tehtäviä suoraan ratkaisujen pohjalta ja luulen, että siinä on ihan tarpeeksi haastetta hänelle hetkeksi.
Iltapäiväulkoiluilla on tullut jo hämärää. Me kaivoimme taskulamput eetteristä. Paloautolla ajelua otsalampun kanssa...
... ja tutkiskelua tavallisella taskulampulla.
Kun hoitolasta tultiin hakemaa, olimme koko porukka pimeässä ulkovarastossa tutkimassa taskulampun valossa tavaroita. Hah. :) Odotamme innolla iltapäivien pimentymistä, koska taskulamppujen kanssa juoksentelemisesta ulkona tulee vielä paljon hauskempaa! Minusta tuntuu siltä, että otsalamput toimivat lapsilla melkein tavallisia taskulamppuja paremmin. Nämä peruslamput kun pyörivät lumessa ja kaikessa märässä ja tippuvat tuon tuostakin kädestä ja hajoavat alta aikayksikön.
maanantai 10. marraskuuta 2014
Peukkula-päivä
Olemme jo jonkin aikaa lasten kanssa puuhanneet Peukkulaan lähtöä ja tänään se sitten vihdoin tapahtui. Peukkula ei ole meitä erityisen lähellä, mutta kuitenkin siedettävän matkan päässä, joten pääsimme sinne kävellen. Peukkula on paikallinen ihan mahtava lasten sisäleikkipaikka ja kesäaikaan myös ulkoalueet ovat mainioita. Ihmettelen kyllä välillä, millä rahalla tämä valtava paikka toimii, koska olemme monesti olleet Peukkulan ainoita asiakkaita. Toisaalta onpahan helppoa vahtia lapsia, kun ei ole muita lapsia tiellä vilistämässä. ;)
Ja sielläpä sitä pompittiin...
...kiivettiin...
... ja leikittiin.
Asiasta innostunut automies löytää mistä tahansa pikkuautoja.
Hurjia loikkia pallomereen...
Välillä siirryimme rauhoittumaan satuhuoneisiin. Prinsessahuoneessa oli ihania prinsessahepeneitä ja leikkiruokia ja keittiövälineitä. Tämä on se juttu, miksi tykkään Peukkulasta enemmän kuin esimerkiksi Hoplopista, Peukkulassa kun on mahdollisuus välillä leikkiä jotain muutakin kuin hillitöntä kaahottamista ja riehumista (vaikka paikkansa toki silläkin on).
Perhepäivähoitajan herkkuhetki, sieni ja kaksi muffinssia pöytääntarjoiltuna.
Yksivuotiaan teehetki.
Helmiä (näistä tuli riita, neljät helmet eivät millään riitä kolmelle koristautujalle).
Prinsessa Kristiina kattaa pöytää.
Hauskaa oli! Vaikka niinhän meillä on aina.
Ja sielläpä sitä pompittiin...
...kiivettiin...
... ja leikittiin.
Asiasta innostunut automies löytää mistä tahansa pikkuautoja.
Hurjia loikkia pallomereen...
Välillä siirryimme rauhoittumaan satuhuoneisiin. Prinsessahuoneessa oli ihania prinsessahepeneitä ja leikkiruokia ja keittiövälineitä. Tämä on se juttu, miksi tykkään Peukkulasta enemmän kuin esimerkiksi Hoplopista, Peukkulassa kun on mahdollisuus välillä leikkiä jotain muutakin kuin hillitöntä kaahottamista ja riehumista (vaikka paikkansa toki silläkin on).
Perhepäivähoitajan herkkuhetki, sieni ja kaksi muffinssia pöytääntarjoiltuna.
Yksivuotiaan teehetki.
Ruuaksi tänään uunirapua.
Helmiä (näistä tuli riita, neljät helmet eivät millään riitä kolmelle koristautujalle).
Prinsessa Kristiina kattaa pöytää.
Kyläkaupan valikoimaa:
Kyläkaupan myyjä laskeskelemassa ostosten hintaa...
Ja sisällä oli ihan oikea autokin, jossa sai sisällä myllätä mielin määrin! Jos oikein tarkasti katsoo, autossa näkyy kaksi päätä. Kolmas pää on tainnut kumartua tutkimaan auton ominaisuuksia ja mittaristoja...
Ja vaikka kuinka paljon kaikkea muuta, jota en ehtinyt millään kuvata.
Hauskaa oli! Vaikka niinhän meillä on aina.
Eläköön, isät!
Viime viikolla puuhastelimme lasten kanssa kaikkea salaperäistä, josta ei hiiskuttu (tai ainakin yritettiin olla hiiskumatta) iseille mitään... Ensin maalasimme jalkapohjan kuvat paperille. Käytin sormivärejä ja vesiväripensseliä. Lapsista jalkapohjan maalaaminen oli aivan älyttömän hauskaa.
Muutamien välivaiheiden jälkeen jalkapohjasta muotoitui tällaisia kortteja... Korttien toiselle puolelle kirjoitettiin omia ajatuksia iseistä... ja niitähän piisasi.
Yksivuotiaan jalasta yritettiin saada aikaan kuorma-auto...
Korttiaskartelua seuraavana päivänä leivoimme, tässäpä muutama näkemys ohjeesta "muotoile taikinasta tasakokoisia tankoja"...
Kaksivuotiaan tanko:
Neljävuotias pääsi leikkaamaan uunista tulleet Wilhelmiina-keksit viipaleiksi.
Siitähän seurasi varsin miehekkään kokoisia keksipaloja!
Pienemmät (ja pienempien isät) joutuivat tyytymään mun tekemiin tasakokoisiin kekseihin.
Tällaiset paketit lähtivät näiden lasten iseille! Ainakin lapset olivat täpinöissään lopputuloksesta ja minustakin lahjasta ja kortista tuli kyllä varsin kiva! :)
Muutamien välivaiheiden jälkeen jalkapohjasta muotoitui tällaisia kortteja... Korttien toiselle puolelle kirjoitettiin omia ajatuksia iseistä... ja niitähän piisasi.
Yksivuotiaan jalasta yritettiin saada aikaan kuorma-auto...
Korttiaskartelua seuraavana päivänä leivoimme, tässäpä muutama näkemys ohjeesta "muotoile taikinasta tasakokoisia tankoja"...
Kaksivuotiaan tanko:
Neljävuotias pääsi leikkaamaan uunista tulleet Wilhelmiina-keksit viipaleiksi.
Siitähän seurasi varsin miehekkään kokoisia keksipaloja!
Pienemmät (ja pienempien isät) joutuivat tyytymään mun tekemiin tasakokoisiin kekseihin.
Tällaiset paketit lähtivät näiden lasten iseille! Ainakin lapset olivat täpinöissään lopputuloksesta ja minustakin lahjasta ja kortista tuli kyllä varsin kiva! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)