Yksi aamu kaivoin monitoimikoneen kaapista ja otin apukokeiksi neljävuotiaan ja kaksivuotiaan, jolta sujuikin tämä raastamisyhteistyö kuin tanssi. Kaksivuotias tiputti porkkanat varovasti koneeseen ja neljävuotias painoi ne alas ja käytteli nopeusnappia. Kaksivuotiaalla taisi tämä homma olla vähän siinä rajoilla, että oliko se aivan kamalan kivaa vai aivan kamalan jännittävää!
Neljävuotias kokosi laitteen. Helppoa, sanoi hän, minä en ollut niin varma...
Ja sitten työn touhussa:
Porkkanaraastetta tehtiin tietenkin vähän ylimääräistä, että saimme hyvän tekosyyn leipoa iltapäivällä porkkanarieskoja. Nam!
Nurkassa kököttävä kitarakin on kiinnostanut lapsia nyt viime aikoina. Se kiertää vuorotellen sylistä syliin, aika iso ja jännittävä soitin! Neljävuotias lauleskelee kitaran säestyksellä, kaksivuotias näppäilee kitaraa aivan keskittyneenä ja yksivuotias läppäisee kitarankieliä avokämmenellä ja nauraa äänille. Kukin tyylillään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti