Kaksivuotiaskin pääsi kokeilemaan suksia ja hyvin sujui.
Ja sai yksivuotiaskin sukset jalkaan ja sinnillä eteni parikymmentä metriä sukset jalassa. Eikä yhtään saanut auttaa!
Olen kuullut, että tosihiihtäjät saattavat olla tiukkoja näitä pieniä hiihtelijöitä kohtaan, mutta me kyllä saimme ihanan vastaanoton laduilla, useampi ihminen pysähtyi juttelemaan lasten kanssa. Ja kun olimme keränneet kimpsut ja kampsut pois ja lähdössä lounaalle, latukone tuli kuin tilauksesta ajamaan ladun ja uusimaan muussaamamme urat taas viimeisen päälle. ;)
Iltapäivällä lähdimme hetken mielijohteesta vielä pulkkaretkellä liukurit, pulkat ja eväät mukanamme. Mitään grillattavaa ei ollut, mutta tunnelman vuoksi virittelimme grillikotaan myös tulet. Lämmintä juomaa, vähän syötävää ja pulkkamäki, mikäs sen parempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti