maanantai 17. marraskuuta 2014

Lorukortteja

Nämä lorukortit on tehty jo varmaan kuukausi sitten, mutta bloggauksen julkaiseminen on näköjään unohtunut!

 Teimme lasten kanssa lorukortteja. Värittelimme lasten kanssa yhdessä tulostettuja kuvia, jotka löysin Googlen avulla. Lorut löysin tältä ihan mahtavalta sivustolta: http://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/ Huomasin, että sivuilla oli ihan oma osionsa joululoruille. Pitääkin vaikka marraskuun loppupuolella tehdä lasten kanssa vielä joululorukortit.

Työvaihekuvia en ottanut ja muutenkin ilmat ovat olleet niin synkkiä, että sisällä on ollut hankala ottaa kunnollisia kuvia. Lapsilla oli kuitenkin hauskaa ja nämä tulivat hetkessä valmiiksi. Lorut ja niihin liittyvät värityskuvat päätettiin jokaisen mieliaiheiden mukaan, on paloautoa, rakettia, lehmää ja lammasta. Vielä pitäisi joku ahkera päivä laittaa näihin kontaktimuovit päälle.






Lorukortit on jo testattu toimiviksi ja hauskoiksi!

Hammastahnatähtiä

Bongasin idean hammastahnatähtiin Facebookin Lasten kanssa askartelevan ideapankki -ryhmästä. Suosittelen muuten sitä, kannattaa liittyä ryhmään, jos ei siihen jo kuulu. Sieltä tulee ihan mahtavia ideoita!

Illalla epäuskoisena kokeilin yhden tähden eteispeilin kulmaan.


Seuraavana päivänä kulutin yhdet päikkärit tähtien piirtelyyn ja leikkelyyn...

Sitten liimattiin kontaktimuovit ikkunaan ja aloitettiin töpöttely...


Laskin, että tähtiä tuli yhteensä 35. Lapset töpöttelivät vauhdilla valmiit tähdet, mutta sabluunoiden leikkely ei sujunut tältä nakkisormelta ihan yhtä vauhdikkaasti. Ensimmäistä kertaa ikinä askarteluhommien jälkeen huone ja askartelijat tuoksuivat kaikki vienosti mintulta. ;)

Lupasin, että teemme joku toinen päivä samalla tekniikalla tähtien alapuolelle vielä lumiukkoja.

Tähtihommien jälkeen teimme lasten kanssa välipalaksi hedelmäsalaattia. Kaksivuotias pilkkoo banaania...


Neljävuotias omenaa...
 ... ja kiiviä.

Ja kaksivuotias vielä mandariineja..





Molemmat isommat tekivät itse hedelmäsalaattinsa ja pienin heräsi sopivasti syömään ja sai syödä isompien pilkkomaa salaattia. Taitaa aina itse tehty maistua parhaiten... ;) Vaikka hedelmistä nämä kyllä tykkäävät kaikki!





perjantai 14. marraskuuta 2014

Bill & Betty Bricks

Oma lapseni sai muutama vuosi sitten tämän Bill & Betty Bricks -logiikkapelin joululahjaksi. Sen jälkeen tätä peliä on hyödynnetty lähinnä palikkatorneissa ja aikuisten pelihetkissä. Pelissä on 60 erilaista haastetta, joiden mukaan täytyy rakentaa palikoista korkeita rakennelmia. Vaikeimmissa haasteissa riittää aikuisellekin miettimistä. Pelin ikäsuositus on viidestä vuodesta eteenpäin.


Lapsi on nyt 4v ja kaivoimme viikon alussa pelin kaapin perältä. Helpoimmat haasteet onnistuivat oikein hienosti, kun aikuinen oli vieressä ohjeistamassa. :)

Alkutilanne:

 Näinkö se meni?

Ja sitten ratkaisu löytyi seuraavalta sivulta... Oma neljävuotiaani oli aivan innoissaan tekemässä vaikeampia tehtäviä suoraan ratkaisujen pohjalta ja luulen, että siinä on ihan tarpeeksi haastetta hänelle hetkeksi.


Iltapäiväulkoiluilla on tullut jo hämärää. Me kaivoimme taskulamput eetteristä. Paloautolla ajelua otsalampun kanssa...

 ... ja tutkiskelua tavallisella taskulampulla.


Kun hoitolasta tultiin hakemaa, olimme koko porukka pimeässä ulkovarastossa tutkimassa taskulampun valossa tavaroita. Hah. :) Odotamme innolla iltapäivien pimentymistä, koska taskulamppujen kanssa juoksentelemisesta ulkona tulee vielä paljon hauskempaa! Minusta tuntuu siltä, että otsalamput toimivat lapsilla melkein tavallisia taskulamppuja paremmin. Nämä peruslamput kun pyörivät lumessa ja kaikessa märässä ja tippuvat tuon tuostakin kädestä ja hajoavat alta aikayksikön.

maanantai 10. marraskuuta 2014

Peukkula-päivä

Olemme jo jonkin aikaa lasten kanssa puuhanneet Peukkulaan lähtöä ja tänään se sitten vihdoin tapahtui. Peukkula ei ole meitä erityisen lähellä, mutta kuitenkin siedettävän matkan päässä, joten pääsimme sinne kävellen. Peukkula on paikallinen ihan mahtava lasten sisäleikkipaikka ja kesäaikaan myös ulkoalueet ovat mainioita. Ihmettelen kyllä välillä, millä rahalla tämä valtava paikka toimii, koska olemme monesti olleet Peukkulan ainoita asiakkaita. Toisaalta onpahan helppoa vahtia lapsia, kun ei ole muita lapsia tiellä vilistämässä. ;)

Ja sielläpä sitä pompittiin...

...kiivettiin...

... ja leikittiin.

Asiasta innostunut automies löytää mistä tahansa pikkuautoja. 

Hurjia loikkia pallomereen...

Välillä siirryimme rauhoittumaan satuhuoneisiin. Prinsessahuoneessa oli ihania prinsessahepeneitä ja leikkiruokia ja keittiövälineitä. Tämä on se juttu, miksi tykkään Peukkulasta enemmän kuin esimerkiksi Hoplopista, Peukkulassa kun on mahdollisuus välillä leikkiä jotain muutakin kuin hillitöntä kaahottamista ja riehumista (vaikka paikkansa toki silläkin on).

Perhepäivähoitajan herkkuhetki, sieni ja kaksi muffinssia pöytääntarjoiltuna.

Yksivuotiaan teehetki.

 Ruuaksi tänään uunirapua.

Helmiä (näistä tuli riita, neljät helmet eivät millään  riitä kolmelle koristautujalle).

Prinsessa Kristiina kattaa pöytää.

Kyläkaupan valikoimaa:

Kyläkaupan myyjä laskeskelemassa ostosten hintaa...

Ja sisällä oli ihan oikea autokin, jossa sai sisällä myllätä mielin määrin! Jos oikein tarkasti katsoo, autossa näkyy kaksi päätä. Kolmas pää on tainnut kumartua tutkimaan auton ominaisuuksia ja mittaristoja...

Ja vaikka kuinka paljon kaikkea muuta, jota en ehtinyt millään kuvata.

Hauskaa oli! Vaikka niinhän meillä on aina.

Eläköön, isät!

Viime viikolla puuhastelimme lasten kanssa kaikkea salaperäistä, josta ei hiiskuttu (tai ainakin yritettiin olla hiiskumatta) iseille mitään... Ensin maalasimme jalkapohjan kuvat paperille. Käytin sormivärejä ja vesiväripensseliä. Lapsista jalkapohjan maalaaminen oli aivan älyttömän hauskaa.


Muutamien välivaiheiden jälkeen jalkapohjasta muotoitui tällaisia kortteja... Korttien toiselle puolelle kirjoitettiin omia ajatuksia iseistä... ja niitähän piisasi.


Yksivuotiaan jalasta yritettiin saada aikaan kuorma-auto...

Korttiaskartelua seuraavana päivänä leivoimme, tässäpä muutama näkemys ohjeesta "muotoile taikinasta tasakokoisia tankoja"...

Kaksivuotiaan tanko:

Neljävuotias pääsi leikkaamaan uunista tulleet Wilhelmiina-keksit viipaleiksi.

Siitähän seurasi varsin miehekkään kokoisia keksipaloja!

Pienemmät (ja pienempien isät) joutuivat tyytymään mun tekemiin tasakokoisiin kekseihin.

Tällaiset paketit lähtivät näiden lasten iseille! Ainakin lapset olivat täpinöissään lopputuloksesta ja minustakin lahjasta ja kortista tuli kyllä varsin kiva! :)

perjantai 31. lokakuuta 2014

Halloween!

En tiedä, mitä ajattelisin Halloweenista. Joskus se tuntuu kovin teennäiseltä. Toisaalta mikä tahansa syy juhlia, järjestää pirskeet ja pitää hauskaa on hyvä juttu. Neljävuotias ystävämme on erityisen innokas juhlimaan ja lähtee täysillä mukaan kaikkeen ja pienimmät intoilevat siinä vanavedessä.

Heti aamupalan jälkeen teimme lasten kanssa lounaan valmiiksi. Teimme hirviönakkeja: tökimme spagettia nakin läpi. Lapset tykkäsivät tästä aivan älyttömästi. En olisi kuunaan uskonut, että tämä porukka istuu pöydässä 45 minuuttia näpertelemässä, mitään pukahtamatta. Jopa yksivuotias onnistui spagetintökkimisessä aika hyvin!

Hirviönakkien kaveriksi väsäsimme vielä kärpässieniä. Jalkana on kananmuna, hattuna tomaatti. Nam!

Valmiina hirviönakit näyttivät tältä. Taustalla kärpässienet ja höyrytettyä parsaa. Kyllä upposi ruoka aika vauhdilla!

Teen yleensä samoja ruokia kuin kaupungin päiväkodeissakin tehdään, koska valmiin listan seuraaminen on niin helppoa ja tulee tehtyä monipuolisesti eri ruokia. Välipalaksi kaupungin listoilla oli pikkupitsoja. Kun pienet nukkuivat, väsäsimme neljävuotiaan kanssa pikkupitsoista omat versiomme. Luin joku aika sitten vinkin, että hiivataikinat kannattaa tehdä kylmään veteen jo vaikka edellisenä päivänä. Ja täytyy sanoa, että näiden pikkupitsojen taikinasta tulikin tällä kikalla oikein erinomaisen mallikelpoista (vai oliko sitten syynä mainio leipurijoukkio).

Hirviöpitsaa :)