Muurahaisia!

Viime viikolla tehtailimme muurahaisia. Varsinkin kaksivuotias on innostunut muurahaisista, mutta neljävuotiaskin niistä tykkää. Useimmiten olemme askarrelleet ja maalanneet silloin, kun pienin vielä nukkuu, mutta nyt otimme pikkuisenkin mukaan taiteilemaan.

Kaksivuotias maalaa vihreän taustan vesiväreillä:

Yksivuotiaan ronskit otteet. Pohjasta tuli aika rouhea, kun pensselistä irtosi karvat maalaukseen...

Vihreän pohjan päälle töpsötimme sormiväreillä kolme sormenjälkeä perätysten. Kun maalaus kuivui, lapset piirsivät vielä tusseilla jalat muurahaisille. Neljävuotiaan muurahaisia:

Kaksivuotiaan muurahaisia:

Tämä oli kyllä ihanin maalausjuttu hetkeen, lapsille tosi mieluisa ja lopputuotoksetkin ovat ihania. :) Yksivuotiaan muurahaiset jäivät kuvaamatta, mutta niistäkin tuli oikein hienoja!

 Viime viikolla ulkoilimme oikein urakalla, sisällä kävimme häthätää syömässä lounaan ja nukkumassa päikkärit. Ulkona syötiin eväitä...

... juotiin uimisen lomassa hellejuomaa...

 ...tottakai polskittiin uima-altaassa....

...hengattiin terassilla...

 ...syötiin grilliruokaa...

 ...uitiin järven rannassa...

 ...istuskeltiin ja katseltiin pieniä sammakonpoikasia...

...huljuteltiin varpaita vedessä ja roiskuteltiin...

... ja tietenkin pompittiin trampalla sopiva hiki pintaan! Itselleni tosin tuli hiki pelkästä ajattelusta, mutta lapset ne jaksavat puuhata, kelistä viis!

Loppuviikon puuhia

Meillä on tällä viikolla käynyt hyvä tuuri ulkoilusäiden suhteen! Tuntuu, että melkein joka päivä on satanut kaatamalla vartti ennen uloslähtöä, sitten sade on tauonnut ja taas kun olemme ehtineet sisälle sateensuojaan, vettä on taas alkanut tulla taivaan täydeltä. Ehkä säiden herra on ymmärtänyt jotain väärin, näitä lapsia ei nimittäin yhtään haittaisi lätäköt ja sade!

Eilen lähdimme iltapäivällä vähän kauempaan puistoon eväsretkelle. Kummasti vähän tylsäkin puisto on lapsista kiva, kun se on uusi. Vai onkohan tästä porukasta eväät ihan missä vaan kivoja... luulen niin.

Paneroitua nektariinia? Innokkaalta yksivuotiaalta meinasi tipahdella hedelmänpalat hietikkoon.

 Puiston muita viihdykkeitä:

.

Tänään iltapäivällä aurinko porotti niin kauniisti, että lähdimme ex tempore uimaan. Mieheni lähti vielä mukaan, niin oli hengenpelastajiakin riittävä porukka tälle laumalle. Vesi taisi kyllä olla vielä sen verran viileää, ettei hengenpelastustehtäviä tullut eteen, eikä ollut lähelläkään... kaksi pienintä kastelivat suosiolla jalkansa vain polviin asti ja vain nelivuotias rohkeni syvemmälle. Lapsilla oli niin hauskaa! Itsellekin tuli kunnon kesäfiilis rannalla loiskuttelusta, vaikka en minäkään kastautunut polvia pidemmälle.

Ensi viikolla on ötökkäviikko, luvassa muutama hauska ötökkäjuttu! :)

Siilejä!

Tänään askartelimme lasten kanssa Neppajymykerhosta bongatut siilit! Näitä oli kiva askarrella, lapset saivat paljon yksinkertaista leikattavaa, liimattavaa ja sommiteltavaa! Pohjana on valkoinen paksumpi paperi ja värikkäät paperit ovat Tigerista.  En ottanut  työvaihekuvia, joten pidemmittä puheitta...

Neljävuotiaan siili (tässä on äitisiili ja vauvasiili pussaamassa):

Kaksivuotiaan siilisommitelma. Ainakin silmiä on tarpeeksi, vai mitä?

Siilit taikataikinasta

Tänään etsimme aamu-ulkoilulla läjän männynneulasia siilinpiikeiksi. Männynneulasia oli joka paikka täynnä, mutta olikin yllättävän hidasta hommaa saada siististi kerättyä isompi määrä neulasia. Päiväunien jälkeen teimme taikinan. Olen tehnyt taikinaa milloin milläkin ohjeella ja taikina on aina onnistunut oikein hyvin, mutta nyt tuntui, että taikinaa oli oikein erityisen helppoa käsitellä. Ohje on Yhteishyvän nettisivuilta:

• 3 dl jauhoja
• 1,5 dl suolaa
• 1,5 dl vettä
• 1 rkl ruokaöljyä.

Sekoita keskenään jauhot ja suola ja lisää vesi sekä ruokaöljy. Vaivaa ainekset kiinteäksi massaksi. Jos taikina on tahmeaa, lisää hieman jauhoja, ja jos taikina murenee liian helposti, voit lisätä hieman vettä.

Tästä se siilin muotoilu lähtee...

Kaksivuotiaan taputtelut:

Sitten piikit paikoilleen, neljävuotias asettelee:

Ja kaksivuotias:

Kävimme muovailun välissä vielä hakemassa ulkoa kivenpalat siileille silmiksi. Tässä on neljävuotiaan siili. En puuttunut ollenkaan siilin tekemiseen, enkä juuri ohjeistanutkaan ja näin hieno siitä tuli. Nelivuotias olisi vielä halunnut tehdä piikkisian, ehkä sitten seuraavalla kerralla...

Kaksivuotiaskin sai siilinsä valmiiksi ja siililtähän se näytti! Porukan pienin heräsi ja jätin isommat pöytään viimeistelemään siilejään sillä aikaa, kun hain pienimmän unilta... siilistä ei paljoa jäänyt vanhemmille näytettävää. :) Vaan kukin tyylillään ja tuon sotkun läästiminen taisi olla hommassa kaikkein hauskinta!

Löysin netistä idean tehdä siilille syksyllä lehdistä pesä esimerkiksi pahvilaatikkoon. Nyt olimme vähän väärään aikaan liikkeellä sitä ajatellen. Mutta ehkäpä voisimme syksyllä tehdä taikataikinasta vaikka käärmeen ja laittaa sen talviunille...

Järjestelyä

Olen jo pitkään miettinyt lastenhuoneen kaaoksen taltuttamista. Kaikille leluille on aina ollut paikat ja lapset kyllä tietävät paikat ja osaavat siivota lelut paikoilleen. Meille leluja on aina vain kertynyt, eikä niitä ole vielä koskaan järjestelty pois saatavilta. Varsinkin pienemmät lapset läjäyttävät joka päivä samat lelut laatikoista lattialle, eivätkä edes leiki niillä. Joka päivä siivoamme lelut ennen iltapäivän uloslähtöä ja siinäpä sitten onkin hommaa, kun kymmenen eri lelulaatikkoa on kipattu ympäriinsä.

Väritimme lasten kanssa netistä tulostettuja kuvia ja liimailimme niitä kontaktimuoveilla laatikoiden kylkiin, jotta lelujen siivoaminen olisi lapsista entistäkin selkeämpää. Varmaan puolet leluista päätyi lastenhuoneen vaatekaappiin läpinäkyviin laatikoihin, josta ne saa pyynnöstä edelleenkin vaikka joka päivä leikittäväksi. Kaapin sisälle siirtyi värityskyniä, lääkärilelut, osa kirjoista, Brion junalelut, keittiölelut, vauvalelut, rakennusleluja...

Ikean Expedit-hyllyn laatikoihin liimasimme kontaktimuovilla kuvia kunkin laatikon sisällöstä, legoja, nukkeja ja nukentarvikkeita, soittimia, autoleluja...

 

Ja kun järjestelyn vauhtiin oli päästy, tulostimme vielä lasten omiin eteislaatikoihin lapsille mieluisat kuvat. Ainoastaan neljävuotias muistaa oman laatikkonsa ja yksi- ja kaksivuotiaat vievät sujuvasti lippiksensä ja hanskansa ihan minne tahansa lokeroon. Lapset saivat itse valita mieluisat kuvat. Otin kuvat valinnoista vasta sen jälkeen, kun olin kirjoittanut kuviin lasten nimet, siksi valokuvat ovat niin kummallisia.

Hiustenkuivaaja on neljävuotiaan hittijuttu tällä hetkellä ja varsin kuvaava värityskuvakin löytyi...

"Sieltä tulee traktori", hihkui kaksivuotias tulostimen nähdessään ja kurkki tulostimen sisälle. Ehkä ollaan muutaman kerran tulostettu traktorivärityskuvia...

 Yksivuotias tykkää palloista. Tusseilla on muuten tosi kiva ihan pienenkin värittää, kun väriä tulee niin helpolla!

 Tätä tavaramäärää järjestellessä tulee mieleen ne kaikki kirjoitukset siitä, miten lapsilla on aivan liikaa tavaraa ja miten, toisin kuin voisi kuvitella, pienempi tavaramäärä ruokkisi lasten luovuutta keksiä tavaroille eri käyttötarkoituksia... Meilläkin tuntuu olevan leluja aivan valtava määrä ja silti lapsilla on ihan kourallinen suosikkeja, millä he aktiivisesti leikkivät. Tällä hetkellä neljävuotiaan hittejä ovat rakennuspalikat ja legot, kaksivuotias leikkii mieluiten pikkuautoilla ja yksivuotias on innostunut kirjojen selailusta. 

Alkaiskohan tästä siistimpi heinäkuu? Odotamme toiveikkaana. Alla vielä kuva perjantain metsäretkestä. Lapset nauttivat, jälleen kerran!

Juhannusviikon puuhia

Tällä viikolla ei tullutkaan kuin muutama työpäivä. Tiistaina kävimme ilmaiskonsertissa, jossa oli kolmen pienen kanssa sen verran hektistä hommaa, että ei tullut mieleenkään kaivaa enää kameraa esiin. Isommat lapset tykkäsivät kovasti konsertista. Pienin taas olisi tykännyt kovasti karata konsertista...

Tänään aamupäivällä päätimme ex tempore tehdä juhannusvastat perhepäivähoitajakollegan ja lasten kanssa. Mestari neuvoo ja näyttää:

Neljävuotiaan koivunoksaläjä tulossa sidottavaksi:

Lopputulos näytti jotakuinkin tältä, ei ehkä oikeaoppisen täydellistä, mutta ei nippusiteitäkään, niin kuin ennen! Kaksivuotias olisi niin kovin mielellään käyttänyt juhannusvastaansa lakaisuharjana ja neljävuotias olisi halunnut viuhtoa sillä ilmaa niin, että lehdet pölisee... josko tässä muutaman päivän sisällä vastojen tarkoituskin kirkastuu.

Rentouttavaa juhannusta!

Kaksivuotiaan toivepäivä

Tänään vietettiin kaksi vuotta täyttävän toivepäivää ja touhusimme kaikkea, mistä nyt kaksivuotiaat tykkäävät.

Aamulla satoi, mutta lähdimme silti ulos. Lapset hyppivät lätäköissä, löysivät sammakon, etanoita ja hyttysiä, puolukankukkia...

Välipalalle leivoimme terveellisyyttä tapailevia banaani-mustikkamuffinsseja. Ensin sekoitettiin jugurttia, muussattua banaania ja vaniljaa...

Sekoitettiin joukkoon kaurahiutaleita ja täysjyvävehnäjauhoja...

Annettiin välillä innokkaan kaverinkin tehdä jotain... tässä menee mustikat mukaan taikinaan. Oikein hyviä muffinsseja tuli, maistuivat kaikille!

Iltapäivällä ennen uloslähtöä maalattiin samalla tekniikalla kuin joskus maaliskuussa. Olen aivan varma, että tämä sankari muisti täsmälleen, mitä autoilla maalaaminen tarkoitti, sen verran nopeasti hän kipaisi hakemaan mieluisat autot laatikosta ja kiipesi penkille istumaan.

Myöhemmin vielä kyselin sankarilta, että mitäs me tänään maalattiin. "Likaisia autoja", hän vastasi. Niitäpä niin! :)

Mukavaa viikonloppua!